- Minkä ikäistä tai kokoista lasta voi kantaa liinassa tai ergonomisessa kantorepussa?
Minkä ikäistä tai kokoista vain. Jopa ennenaikaisesti syntyneet vauvat
hyötyvät kannettavana olemisesta. Pientä vauvaa kannetaan toki eri
tavalla kuin isompaa lasta ja kantaminen muutta muotoaan ja merkitystään
lapsen kasvaessa, mutta ihan kaikenikäisiä ja -kokoisia lapsia voi
kantaa, niin kauan kuin se tuntuu kantajasta sekä kannettavasta
hyvältä.Erilaiset kantovälineet asettavat tähän omia rajoituksiaan,
erityisesti ergonomisen kantorepun kohdalla on olennaista kantajan ja
kannettavan mukavuuden kannalta, että se on oikean kokoinen molemmille
ja istuu hyvin. Liina taas tarjoaa äärettömän säätömahdollisuuden
kummankin kannalta ja on siksi pitkäikäinen ja monikäyttöinen
kantoväline!
-Milloin lasta voi kantaa liinassa pystyasennossa?
Heti syntymän jälkeen. Tämä on yleinen kysymys. Vauva on liinassa usean
kangaskerroksen tukemana ja hänen selkärankansa on tuettu sekä
sivuttais- että pitkittäissuunnassa, siksi sitä voidaan pitää
turvallisena ihan pienellekin. Jos vauva itse avaa lonkkansa auki, kun
hänet laittaa selälleen alustalle, silloin jalat voidaan liinassa avata
"hajareisikyykkyyn", jota usein kutsutaan myös sammakkoasennoksi. Jos
vauva taas pitää jalkojaan vielä yhdessä, voidaan vauvaa kantaa liinan
sisällä sikiöasennossa. Pystyasento on vauvan hengityksen kannalta
suotuisa asento ja se saattaa helpottaa pienen vauvan vatsakipuiluja.
- Kuinka pitkään lasta voi kantaa kerrallaan?
Kun käytetään ergonomista kantovälinettä, joko oikean kokoista ja
molempien kannalta sopivaksi säädettyä kantoreppua tai liinaa ja lapsen
kehityksen kannalta sopivaa sidontaa, ei ole mitään aikarajaa, kauanko
lasta saa kantaa kerrallaan. Niin kauan, kuin se tuntuu hyvältä
kantajasta sekä kannettavasta. Erityisesti vastasyntynyttä hiukan
isompi vauva hyötyy, jos häntä kannetaan hieman erilaisissa asennoissa,
siis välillä esimerkiksi lonkalla ja välillä vatsat vastakkain.
- Kipeytyvätkö kantajalla selkä tai hartiat kantamisesta?
Riippuu kantajasta, kannettavan koosta ja jäntevyydestä, kantajan muusta
fyysisestä aktiivisuudesta, käytettävästä kantovälineestä...
Periaatteessa käytettäessä itselle sopivaa kantovälinettä riittävän
napakaksi säädettynä on mahdollista kantaa hyvin pitkiä aikoja ilman
mitään ongelmia. On olennaista valita kannettavan lapsen koon ja painon
kannalta riittävän tukeva kantoväline ja sitoa se sopivalle kireydelle,
niin, että lapsen painopiste on hyvin lähellä kantajaa. Useimmiten on
mahdollista kantamiskäytäntöjä miettimällä ja muuttamalla löytää tapa,
jolla kantaa ilman vaivoja. Vastapainoksi kantamiselle on hyvä
harrastaa myös jotain muuta itselleen sopivaa, ehkäpä selän ja
hartioiden liikkuvuutta parantavaa liikuntaa.
- Eikö pitkän kantoliinan sitominen ole kamalan vaikeaa?
Liinan sitominen on taito siinä missä mikä tahansa muukin, se vaatii
kyllä harjoittelua, mutta sitten, kun on hiukan tullut "tutuksi" liinan
kanssa, se sujuu tarvittaessa hyvinkin nopsasti. On hyödyksi, jos joku
aiemmin liinalla kantanut voi auttaa alkuun. Jos lainaat liinan
lainaamostani, saat aina (halutessasi) siihen kädestä pitäen alusta
loppuun asti käyttöönopastuksen.
-Mitä jos lapseni ei pidä kantamisesta?
Usein lapset viihtyvät kannettuina hyvin. Pienelle vauvalle liina on
kotoisa paikka, se tarjoaa samanlaisia ärsykkeitä, mitä kohdussa
aikanaan oli tarjolla. Isommalle vauvalle liina tarjoaa mahdollisuuden
olla tarkkailemassa muiden ihmisten toimintaa aktiivisesti. Taapero taas
saattaa kaivata syliä ja turvaa, mutta ei malta sitä hakea muulta
touhultaa, ja kannettaessa sitä saa ikään kuin huomaamattaan. Melko
usein vauvat, jotka ovat juuri alkaneet kiinnostua ulkomaailmasta
saattavat protestoida kantamista kasvot kantajaan päin. Tämä vaihe on
yleensä ohimenevä ja sijoittuu jonnekin 3-5 kuukauden ikään. Jos lapsi
tuossa iässä ei viihdy kasvot kantajaan päin, voidaan kokeilla
esimerkiksi kantamista lonkalla, joko liinalla tai repulla. Jos kantaja
ei pidä toisepuoleisesta kantamisesta, mitä lonkalla kantaminen
useimmiten on, voidaan lapsi sitoa esimerkiksi liinaan hyvin korkealle
eteen tai taakse, jolloin hän näkee kantajan olan yli maailman ihmeitä!
Olennaista tässä vaiheessa on se, että lasta ei kannettaisi kasvot
menosuuntaan päin ainakaan siten, että jalat roikkuvat liinasta tai
repusta suorina alaspäin. Tällainen asento on lapsen selän ja lonkkien
kannalta epäedullinen, lisäksi se kuormittaa kantajaa sillä lapsen
painopiste siirtyy turhan kauas kantajasta. Kasvot menosuuntaan
kannettaessa lapsi ei voi myöskään halutessaan suojautua ympäristön
ärsykkeiltä kääntämällä päätään kantajan "suojiin" tai hakea kantajalta
turvaa ja rohkaisua, kuinka ympäröivään tilanteeseen tulisi suhtautua.
Jos vaikuttaa siltä, että lapsellasi on sellainen vaihe, ettei hän
viihdy kannettavana, ota yhteyttä, pohditaan, olisiko jotain sellaista
tapaa, joka toimisi teillä juuri tässä vaiheessa!
Ylläoleva teksti on lainattu Espoon liinalainaamon blogista, ja sen on kirjoittanut sairaanhoitaja, Kantoliinayhdistyksen puheenjohtaja ja kantoliinatukihenkilö Tarja Suhonen.
Mikäli sinulla herää muita kysymyksiä, ota toki rohkeasti yhteyttä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti